Se on päätetty

Olen onnellinen jahkailija. Ennen hankinnat tuli tehtyä hätäisesti. Nyt junnaan vaihtoehtojen kanssa – yleensä pitkään. 1,5 vuoden harkinnan jälkeen ostimme Citterio 98 -aterimet. Itse asiassa aterimia on nyt 18 kutakin, koska pukki toi niitä lisää. Sopii tähän talouteen, sillä järjestän aina silloin tällöin isoja illallisia.

Veitsi tuntui aluksi pitkältä haarukkaan nähden, mutta siihen tottui viikossa. Ison lusikan reunat ovat aika koverat, ja vesitahroja aterimiin tulee astianpesukoneessa jonkin verran. Olen silti todella tyytyväinen valintaan. Otan myös sulan hattuun aikuismaisesta ostoprosessin hallinnasta.

PS. Lautasliinoina ovat tukusta ostetut klassiset, valkoiset ja paksut paperilautasliinat. Omat ehdotomat suosikkini. Kiitos suosittelusta naapuri.

Mun kavereilla on…

…ja määki haluun tällasen! Sagaformin lasinen PET-pullo löytyy ainakin Finnish Design Shopista. Onhan meillä tosin jo kaksi kaadinta, yksi Ikeasta ja yksi Iittalan Kartio. Mutta… määki haluun vielä tällasen!

6.12. – joulupuu

Suomen lasimuseossa on 31.12. saakka esillä Joulupuu on rakennettu -näyttely, joka käsittelee kuusenkoristeiden historiaa. Näyttelyn vanhimmat 1800-luvun koristeet ovat Lauschan lasimuseon kokoelmista. Jouluintoilijat, käykää kurkkaamassa.

Iittalan Taika-koristepallo on tämän hetken kaunis lasikoriste.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikki! Alan herkutella Jamie Oliverin Chili con Carnella. Kohta arvostellaan Linnan juhlien puvut.

Lämpimät heit

Outoa. Tänään oli viimeinen päiväni vanhassa työpaikassani. Ikävä tulee, mutta odotan samalla myös uutta. Sain läksiäislahjaksi maailman kauneimmat villatumput sekä ihastukseni Harri Koskisen Lantern-lyhdyn. Nöyrimmät kiitokset. Joo ja tiedän, että vastavaloon ei saa kuvata, mutta kuvasinpa silti.

Jotenkin hulvaton ja kepeä olo kuitenkin. Ihan kuin tässä musiikkifilmissä. Hei tanssitaan tyypit!

Tiskikoneeseen vai ei?

Viinilasimme ovat Iittalan Essencet. Kauniit lasit, mutta ne menevät mielestäni todella helposti rikki, jo käsitiskissäkin: muun muassa jalka on katkennut, ja lasiosasta on jäänyt palanen yllättäen käteen. Vaikka hoito-ohjeissa sanotaan, että laseja ei saa pistää tiskikoneeseen, olen alkanut miettiä, että ehkä se olisi silti käsinpesua parempi ratkaisu.

Kenellä on Essence-laseja ja oletteko laittaneet niitä tiskikoneeseen? Kestävätkö lasit koneen vai ei?

Kun jalka on katkennut Essencen punaviinilasista, se muistuttaa hieman Norman Copenhagenin konjakkilasia. Harmi, että rikkimenneitä laseja ei voi uudelleenkäyttää näin.

Välitön päivitys 9.6.2009
Ei h-vetti. Essence-laseja saa pestä ihan virallisestikin koneessa. Nyt ärsyttää. Lasien peseminen käsin on nimittäin helvetillistä puuhaa. En ala. Nyt en ala ollenkaan. Oma moka silti. Mistäköhän olin tämänkin asian keksinyt?!?

Hyvä toisaalta, että oikea tieto tuli nyt selville. Kiitos kommenteista! Säästätte tulevaisuudessa hermojani ja näppejäni. Kiitän.

Toukokuun resepti

Vielä tänään ollaan toukokuun puolella. Huomenna kesä alkaa virallisesti. Toukokuun resepti on mansikkadaiquiri, jonka tein tummaan rommiin. Sitä oli jäänyt kaappiin. Blenderimme on Dualitin.

Mansikkadaiquiri (neljälle)

• 1 dl rommia
• 25 mansikkaa
• 2 rkl limen mehua
• sitruunan kuorta
• 2 rkl tomusokeria
• tilkka vettä
• paljon jäitä

1. Raasta sitruunan kuori ja keitä se tilkassa vettä. Mukaan voi laittaa myös sokerin. Anna seoksen jäähtyä.
2. Heitä seos sekä mansikat, rommi, limen mehu ja jäitä blenderiin.
3. Avot.

Nämä drinkit nautittiin tällä kertaa Iittalan Tapio Wirkkalan muotoilemista Gaissa-laseista. Lauantaina ylioppilaskirjoituksista tuli kuluneeksi 10 vuotta. Aika menee nopeasti.

PS. Blogilla on nyt oma domain-osoite www.kaksihuonettajakeittio.com. Vanha osoite http://kaksihuonettajakeittio.wordpress.com toimii myös edelleen.

I love Harri Koskinen

Katsoin eilen dokumentin suunnittelija Harri Koskisesta uusintana Teemalta. Ihana mies. Ohjemaa kanssani seurannut ystäväni sanoi, että voi kuvitella Koskisen suomalaiseen metsään ja koruttomaan mökkiin. Ja miten käykään. Viimeisessä kohtauksessa kirjakieltä puhuva ja vaatimattoman tuntuinen Koskinen nostaa vettä järvestä sangolla. Vie sangon pyöröhirsistä rakennettuun saunaan. Ottaa varmaan kunnon löylyt. Suomalainen mies kun on.

Ruuasta ja herkkuaterimista

Olen lähes harras ruuanlaittaja. Ruoka kuuluu ehdottomasti elämäni TOP3-asioiden listalle. Parasta on, kun läheiset ystävät tulevat kylään ja saan valmistaa heille illallisen. Viikko sitten listalla oli kanttarellirisottoa pääruokana. Se onnistui täydellisesti. Toissapäivänä tein itselleni punajuuriaurapaistosta (samanlaista kuin Ravintola Nollassa) ja nautin sen uudistuneen Innon kera: dramaattisella ja teatraalisella Markolla oli taas ihan buenoja ideoita. Kiitos niistä.

Haluaisin ihanan ruuan kylkeen kuitenkin myös ihanat aterimet. Oma suosikkisarjani on jo selvillä. Se on Iittalan mattaharjatusta teräksestä valmistettu Citterio 98. Myös Mango-sarja näyttää ajattoman styleltä, mutta valitettavasti se ei kovin käytännöllinen. Haarukalla on mielestäni lähes mahdotonta ohjastaa esimerkisi salaattia suuhun.