Kuva Harri Koskisen Marimekolle suunnittelemasta Frekvenssi-tapetista on jäänyt tietokoneen työpöydälle kuin kiusaksi. Houkutus on suuri.
Kyllästyykö tuollaiseen tapettiin heti? Onko kuvio ylipäätään liian hermostuttava?
Kaiken lisäksi olen aina ollut vähän vastaan sitä, että vain yksi seinä tapetoidaan. Se on joko koko huone tai ei olleenkaan. Olohuoneeseen tai eteiseen tuota mietin.
Outoa. Tänään oli viimeinen päiväni vanhassa työpaikassani. Ikävä tulee, mutta odotan samalla myös uutta. Sain läksiäislahjaksi maailman kauneimmat villatumput sekä ihastukseni Harri KoskisenLantern-lyhdyn. Nöyrimmät kiitokset. Joo ja tiedän, että vastavaloon ei saa kuvata, mutta kuvasinpa silti.
Jotenkin hulvaton ja kepeä olo kuitenkin. Ihan kuin tässä musiikkifilmissä. Hei tanssitaan tyypit!
Katsoin eilen dokumentin suunnittelija Harri Koskisesta uusintana Teemalta. Ihana mies. Ohjemaa kanssani seurannut ystäväni sanoi, että voi kuvitella Koskisen suomalaiseen metsään ja koruttomaan mökkiin. Ja miten käykään. Viimeisessä kohtauksessa kirjakieltä puhuva ja vaatimattoman tuntuinen Koskinen nostaa vettä järvestä sangolla. Vie sangon pyöröhirsistä rakennettuun saunaan. Ottaa varmaan kunnon löylyt. Suomalainen mies kun on.
Meuhkasin kotona vielä kuukausi takaperin: “Kun me ostamme yöpöydän lamput, ne ovat EHDOTTOMASTI Cosy-valaisimet”. Olin kuvien perusteella täysin myyty Harri Koskisen tanskalaiselle Muutolle suunnittelemasta mestariteoksesta. Kävin tarkistamassa lampun livenä Skannossa ja petyin. Voi kurjuus. Lamppu näyttää piirun verran väärällä tapaa kolholta (se on toki myös turhan kookas yöpöydälle).
Ainakin tällä hetkellä Koskisen kestohitti Block kiilaa Cosyn eteen. Lampun voi ostaa muun muassa Finnish Design Shopista, josta toisaalta löytyvät myös kaikki muut suomalaisen muotoilun uudet ja vanhat suosikit.
