Tiedän, kuva on kaaaaaaameee, mutta nyt ei irronnut parempaa. Harmi, että blenderi ei mahdu keittiökaappien välitilaan. Sitä tulisi ehkä silloin käytettyä nykyistä useammin.
Olen saanut syödä täydellistä hummusta. Ystäväni siippa valmisti sitä Kunnon salaatti! -kirjan ohjeen mukaan. Ostin kirjan myös itse, ja olen aivan täpinöissäni sen resepteistä. HS on kirjoittanut lyhyen arvion kirjasta.
Kyseiset salaatit vaativat vaivannäköä, mutta kesällä salaatin himo on kova. Rehua pitää saada. Resepteissä salaatit maustetaan tahnoilla. Siksi sauvasekoitinkuume on päällä. Ja syksyllä voisi tehdä juureskeittoja!
TM on tehnyt sauvasekoitinvertailun toukokuussa. Internetissä ei pääse lukemaan kokonaista artikkelia, mutta tiivistetyssä jutussa todetaan, että: ”Ammattikokki ja ehkä heavyuseriksi itsensä tunteva kotikokki päätyy luonnollisesti Bamixiin, oli sen sijoitus vertailuissa mikä tahansa.” Sellainenko sitä nyt pitäisi ostaa? Klassikko ja paras.
Keskustelupalstoilla Bamixin kehutaan kestävän äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle. Mitään vuodessa hajoavaa laitetta en missään nimessä haluakaan. Ihanan röyhkeä julkkiskokki Gordon Ramsay on lisäksi Bamixin keulakuva.
Ai niin, tulipa mieleen, että sauvasekoittimen korkeus on olennainen asia. Jos laitetta edes suunnittelee käyttävänsä usein, se kannattaa olla näkyvillä pöydällä telineessä. Pitää siis mitata keittiön pöytätason korkeus. Blenderimme on tilaan liian korkea ja muutenkin hankalan oloinen kone.
Minkä itse näistä ottaisitte vai onko teillä mielessä joku muu sauvasekoitin, jota suosittelette?
Vielä tänään ollaan toukokuun puolella. Huomenna kesä alkaa virallisesti. Toukokuun resepti on mansikkadaiquiri, jonka tein tummaan rommiin. Sitä oli jäänyt kaappiin. Blenderimme on Dualitin.
Mansikkadaiquiri (neljälle)
1 dl rommia
25 mansikkaa
2 rkl limen mehua
sitruunan kuorta
2 rkl tomusokeria
tilkka vettä
paljon jäitä
Raasta sitruunan kuori ja keitä se tilkassa vettä. Mukaan voi laittaa myös sokerin. Anna seoksen jäähtyä.
Heitä seos sekä mansikat, rommi, limen mehu ja jäitä blenderiin.
Punnitsen itseni muutamia kertoja vuodessa vanhempien luona kylässä tai kuntosalilla. Koen, että vaatteet ja silmät riittävät kertomaan, mihin suuntaan paino on mennyt. Viimeisten vuosien ajan kehitys on ollut maltillisesti nousujohteista. Se taitaa liittyä tähän niin sanottuun aikuistumiseen. 30-vee lähenee ja se kyllä sopii minulle.
Jos kuitenkin ostaisin puntarin, se olisi todennäköisesti Dualitin (jälleen!) retroklassikko. Helsingissä puntareita myy ainakin Zarro.
Keittiökaappien välissä oleva tila laatoitetaan yleensä kaakeleilla. En tykkää kaakeleista yhtään. Asentaisin itse välitilaan lasia tai… betonia! Ohessa malliesimerkki toteutuksesta. Huomaa myös Dualitin ihana paahdin. Taso on todennäköisesti Stalan. Ai kun se on kaunis. Ja myös kallis.
Täytyy sittenkin vähän pehmentää. ”Italialaisvaikutteiset” laatat olisivat ok (ks. myös ihanat Tolixin baarijakkarat!!!). Kuva on mainiosta Livingetc-lehdestä. Huomasin juuri kuvaa etsiessäni, että lehden numerosta (aina edellisestä numerosta) on saatavilla näköislehti. Kannattaa tutustua.
Pukki toi minulle viime vuonna Dualitin blenderin. Nyt se pölyttyy jääkaapin päällä sijaitsevassa kaapissa, koska laite ei mahdu korkeutensa puolesta keittiön työpöydälle: poissa näkyviltä, poissa mielestä. Tuntuu jotenkin tyhmältä. Kunnon peleistä pitäisi ottaa kaikki ilo irti. Vaikka blenderin käyttöaste on heikko, haluan sille parin Dualitin klassikkoleivänpaahtimesta. Mitenköhän se sulattaa pakastettuja ruispaloja?
Olen saanut syödä täydellistä hummusta. Ystäväni siippa valmisti sitä 
