Hollantilainen 360volt on jemmannut jostain vanhoja teollisuusvalaisimia. Valikoima on yllättävän laaja. Lamput painavat pirusti, mutta postituskulut ovat melko maltilliset: 5-10 kg = 20 egeä. Itse valaisimet maksavat noin 100-200 egeä. Miksei tuolta jonkun kivan löytäisi.
Välitön päivitys
Niin ja tämä on bongattu syyskuun Deko-lehdestä. Kiitos taas, suosikkilehteni.
Haloo, onkohan täällä vielä ketään? 2h+k palaa nimittäin nyt hermolomalta. Vastaisuudessa kirjoitan vain, kun tuntuu siltä. Typerä joulukalenteri pakoitti jokapäiväiseen päivittämiseen, mikä sai aikaan lyhyen blogi-burn-outin. Mutta lätinät sikseen.
Törmäsin tähän söpöön, muttei lässyyn vilttiin Divaanin joulukuun numerossa. Pia Wallénin Crux on tietenkin edelleen kaikkein ihanin, mutta hinta on järjetön. Gunilla Axénin Moln-viltti maksaisi toimituskulujen kanssa noin 90 egeä. Tuohon taipuisi hyvällä mielellä. Klassikko sekin.
Hmm… Mitä mieltä te olette?
Järjestin eilen kotia. Aikomuksenani oli myös viedä aikakauslehtiä paperin kierrätykseen. Tuntui pahalta heittää lehdet roskiin. Pistin ne siksi rappumme sisääntuloaulan ikkunalaudalle tyrkylle viestillä: ”Ottakaa, jos haluatte lukemista! t. asunnon x asukas”. Kun tulin töistä kotiin, huomasin ilokseni, että jäljellä oli enää vain yksi lehti noin parista kymmenestä tarjolle jätetystä.
Suosittelen siis. Ilahduttkaa naapureitanne, ja antakaa lehdillenne uusi elämä. Jotkut lehdistä saattavat olla hyvinkin tärkeitä, mikäli aikakausmedian tutkimukseen on uskominen.
”Suomalaiset ovat ahkeria aikakauslehtien lukijoita. He voivat valita mieleisensä lehdet lähes 3500 eri nimikkeen joukosta. Tuore selvitys paljastaa, että lehdet eivät ole kertakäyttötavaraa, vaan niitä säilytetään vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Yli puolella meistä on kotona kokonaisia vuosikertoja jostain tietystä lehdestä, ja jopa 75 prosenttia suomalaista säilyttää aikakauslehdistä joitain osia, esimerkiksi hyviä artikkeleita tai sivuja.”
PS. Lehdistä vielä sen verran, että 9.9. ilmestyy uusi Bonnierin julkaisema Evita-lehti. Se keskittyy kauneuteen ja hyvinvointiin. Koska Olivia ja Divaani ovat suosikkejani, tykkään todennäköisesti Evitastakin.
Tärppäsi. Olen pitkään yrittänyt löytää nimeä ja suunnittelijaa sängynpeitolle, jossa on yksinkertaisia ristejä. Uuden Deko-lehden sivulla 59 kohtasimme vihdoin. Minä ja Pia Wallénin Crux-viltti. Lehdessä viltti lepää teräksisellä sängyllä. Juuri näin olen sen itsekin visioinut. En usko, että mikään voisi kylmettää tunteitani tätä tekstiiliä kohtaan. Aivan järjettömällä hinnalla voi olla vaikutusta (500 €), mutta ei takerruta yksityiskohtiin juuri nyt. Tätä fiilistä ei halua pilata.
Päivitys 14.3.
Ohessa kuva sängystä ja viltistä Deko-lehdessä.
Kuvittelen, että suola, etikka ja shampanska turvottavat vieläkin naamaa. Kaloreita ei noteerattu. Viikonlopun Pietarin reissu oli ihanan nautinnollinen.
Ostin paluumatkalle junakatseltavaksi paikallisen Elle Decor -lehden. Lähes tuuman paksuinen lehti kustansi noin 140 ruplaa, eli vajaat 4 euroa. Yllätyksekseni venäläinen runsaudensarvi ei ollut saanut yliotetta 322 sivuisen möhkäleen sisällöistä. Ei lainkaan kermakakkuja, vaan suoria linjoja ja särmää! Bongasin pari hauskaa juttua. Niiden raportointi osoittautui yllättävän vaikeaksi – en osaa kyrillisiä kirjaimia.
Jännän EAT-kirjaimista muodostuvan keittiökaappien kuvaa etsiessäni päädyin designyritys Matali Crassetin kotisivuille. Sieltä löytyi Domesticille jo vuonna 1999 suunniteltu No PC Today -tarra. Sillä voisi laittaa poikakaverin tietokonejäähylle. Edes joskus.
Jos venäjän kieltä osaava kaverini tulee lukemaan lehteä kylään, jatkan sepostuksia.
Tilaan useita sisustuslehtiä. Kotiini tulevat nyt Deko, Divaani, Glorian Koti, Plaza Koti, Koti ja Keittiö ja Avotakka. Divaani on ollut piristävä uutuus lehtivalikoimassa. Myös hetki sitten tyyliään ja sisältöjään freesannut Deko on noussut vahvaksi suosikikseni.
Avotakka liittyi lehtiuudistajien joukkoon tänään ilmestyneellä syyskuun numerollaan. Sisältö ei ole ollenkaan paha, jos mukaan ei lasketa hieman perässälaahaavaa Tapetilla syyskuussa -palstaa. Kesällä harkitsin vielä tilauksen lopettamista (esimerkiksi touko- tai kesäkuun numero käsitteli pelkkää loma-asumista…). Nyt tilanne on toinen. Muun muassa sivulta 88 alkava Ongelmasta unelmaksi -kotiesittely on mahtava!!! Juttu on tosin käännös, mutta minua se ei haittaa. Lehden tekijät ovat sentään osanneet ostaa ainakin minua kiinnostavan artikkelin. Ehkä tämä on lehden uuden päätoimittaja Kari Silvolan uutta monipuolista linjaa. Jään odottamaan seuraavaa numeroa!
PS. Suomeen ei Avotakan mukaan voi rakentaa jutussa esiteltyjä ruotsalaiskodin upeita betoniportaita: ”Suomessa portaita ei saa jättää kaiteetta.”
