Koti vai konttori?
Julkaistu: toukokuu 8, 2009 | Aiheet: Asuntoesittely | Avainsana(t): Konttori, Toimisto, Trust Creative Society | 13 Kommentit »Millaista olisi mielestäsi tehdä töitä tällaisessa ympäristössä?
Kuvat ovat tamperelaisesta Trust Creatice Society -mainostoimistosta. Minne lähetetään CV? This ain’t no disco – it’s where we work on sivusto, jossa voi tutustua myös muihin inspiroiviin toimistotiloihin.
Hauskaa viikonloppuvapaata töistä!
Aika makea :) Meidän toimisto ei ihan yllä tolle tasolle.
Hauskaa viikonloppua!
T. Eka viikko kesähommissa takana :)
IHANA!!! Kekseliäs, tyylikäs eikä missään nimessä tylsä. Tykkäisin kovasti työskennellä tuollaisessa ympäristössä.
@Anu: Ei meidänkään konttori ole lähelläkään tätä. Joku sisustussuunnittelija on kylläkin tulossa toimistolle.
@Funktionalisti: Totta! Uskon, että mielenkiintoinen ympäristö edesauttaa varmasti luovuutta ja of the box -ajattelua.
Näyttää kivalta, mutta realistina käytännön toimivuus vähän epäilyttää. Näyttää enemmän hengailupaikalta kuin toimistolta, jossa tehdään töitä. Sitä mielikuvaa tietysti pyritään usein ihan tahallisestikin luomaan mainostoimistoista. Valitettavasti sillä työllä on kuitenkin se ei-niin-cooli puolensakin, joku raukka siellä oikolukee puolankielistä esitettä ja yrittää keskittyä harakanvarpaisiin…
Tai ehkä vain olen katkera kun joudun syksyn tullen luopumaan omasta työhuoneestani ja siirtymään suuresti kammoamaani avokonttoriin yrityksen muuttaessa… *itku pääsee*
@sitruuna: Noita avokonttoreitahan uudet toimistotilat nykyään ovat. Itse olen työskennellyt avokonttorissa nyt vajaat 4 vuotta. Sitä ennen oli oma työhuone.
Avokonttori on ok tietyiltä puoliltaan. Tieto kulkee ja sosiaalisia suhteita työkaverihin on helpompi pitää yllä, mikä edesauttaa yhteishengen muodostumista jne. Duunikaveri, joka istui ennen vieressäni siirtyi huoneeseen, jossa työskentelee kolme ihmistä. Nyt hän harmittelee, ettei enää tiedä, mitä ihmisille kuuluu.
Toinen puoli on tietenkin melu. Ilmeisesti joissakin lehtien toimituksissa (Sanomilla?) on käytössä kuulosuojaimia, jotka eristävät hyvin puhetta, joka tapahtuu tietyllä äänen taajuudella. Näitä olen yrittänyt mainostaa meillekin toimistolle käytettäväksi. Joskus vaikkapa juuri oikoluku vaatii keskittymistä. Silloin hälinä haittaa.
Kolmas pointti on mielestäni se, että avokonttorissa ihmisten persoonat tulevat hyvin esille. Ihmiset vaativat/ottavat/haluavat enemmän tai vähemmän tilaa (äänen käyttö, oma fyysinen tila, reviiri jne). Kaikkien työrauhaa pitäisi kuitenkin yrittää pystyä kunnioittamaan.
Avokonttoreita ei puolusta käytännössä kuin tilanhallinta, niitä tehdään niiden joustavuuden ja edullisuuden takia, ei siksi että ihmiset työskentelisivät niissä paremmin. Tämä on ihan tutkittu juttu. Kaikenmaailman yhteistyön paranemiset ja muut ovat vain tarinoita joilla avotiloja yritetään myydä niissä työskenteleville.
Itse muutin ”koppikonttorista” reilu vuosi sitten avokonttoriin ja ainakaan tällaiseen keskittymistä vaativaan R&D -hommaan tämä ei sovi sitten ollenkaan. Vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet ovat päinvastoin huonontuneet täällä, enää ei käydä ”käytäväkeskusteluita” eikä tieto liiku. Ihmiset pyrkivät löytämään tiloja joissa voisivat tehdä työnsä muita häiritsemättä ja itse häiriintymättä, neukkarit on jatkuvasti varattu kuukausiksi täyteen ja moni tekeekin nykyään kotona töitä niin paljon kuin mahdollista. Koppikonttorissa ennen niin sosiaalinen työyhteisö on tapettu täysin.
Ongelma on se, että tiloista pitäisi saada päättämään myös muita kuin niitä hallinnoivia ihmisiä, jotka tuijottavat vain omia marginaalikustannuksiaan. Jos ihmiset eivät pysty tekemään työtänsä kunnolla työtilan takia, eivät he ole tuottavia jolloin tiloista saatavalla säästöllä ei ole mitään merkitystä. En siis sano, että avokonttori olisi aina paha juttu, mutta sen soveltamista pitäisi harkita paljon paremmin kuin nykyään tehdään. Tilat tarkoituksen mukaan.
Tämmöstä katkeraa tilitystä täältä…
Hieno -työviihtyvyys varmasti hyvä.
-Avokonttorissa vaan aikamoista hälinää ja keskittymistä vaativat hommat on vaikea saada tehtyä.
Muistan 90-luvun lopussa uusmediatoimistossa työskenneltyäni sen, että asiakkaat on joissakin tapauksissa kateellisia jos on liian hieno toimisto…
PS. Tämä on todella hyvä blogi! Mahtavia sisustusideoita!
@lars: Ovat varmasti kateellisia… Itse ainakin olisin, jos ostaisin esim. Trustilta palveluita ja menisin sen jälkeen takaisin johonkin ankeaan konttoriin.
Ja kiitos palautteesta! Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan toistekin.
Aivan ihanan näköinen tila kyllä, mutta luulenpa että mulla menisi hermot noin avokonttorityylisessä työssä.
@Katja: Tämä toimisto vastaa omaa käsitystäni normaalista avokonttorista tilankäytön sun muun osalta. Sisustukseltaan kuitenkin poikkeaa ehdottomasti edukseen!
Nokialla on ilmeisesti siirrytty sellaiseen käytäntöön, että kenelläkään ei ole pysyvää työpistettä. Jokainen menee sinne, missä on tilaa, ja tavaroita ei säilytetä omalla työpöydällä vaan jossain muualla (?). Porukka kai reissaa maailmalla jonkin verran, joten se on voinut vaiktuttaa ratkaisuun.
@esba: Monella IT-talolla sekä konsulttitalolla on huollainen ”hot seat” -malli jossa ei ole omaa työpistettä. Työpiste pitää aina päivän päätyttyä putsata ja tavaroita säilytetään kaapeissa jne.
Em. bisneksissä myydään työntekijöitä konsulteiksi pitkiksi ajoiksi työskentelemään asiakkaiden toimitiloissa -ei ole fiksua että esim. 50% työpisteistä olisi koko ajan tyhjilläään ja konttori siis ”50% liian iso”.
Raadollisempi syy on se, että konsultteja oikein kannustetaan olemaan mahdollisimman paljon asiakkaiden luona myymässä / projekteissa. Kannustaminen tehdään siten että meininki omalla konttorilla on mahdollisimman karu ja luotaantyöntävä :(
@lars: Juuri tämä mainitsemasi hot seat -malli (siksikö sitä kutsutaan?) on kai myös Nokialla käytössä.
Tuo konsulttibusinesskin on tuttua. Tuntuisi kuitenkin ihan kamalalta, jos ei olisi mitään paikkaa, jossa ns. kotipesä selkeästi sijaitsisi.
[...] on kuvia blogin suosituimmaksi äänestetystä theSwitch-mainostoimistosta. Omasta mielestäni tamperelainen Trust Creative Society päihittää [...]