I love Harri Koskinen
Julkaistu: Helmikuu 8, 2009 | Aiheet: Suunnittelijat | Avaisana(t): Artek, Design House Stockholm, Harri Koskinen, Iittala, Issey Miyake, Marimekko, Muuto | 7 Kommentit »Katsoin eilen dokumentin suunnittelija Harri Koskisesta uusintana Teemalta. Ihana mies. Ohjemaa kanssani seurannut ystäväni sanoi, että voi kuvitella Koskisen suomalaiseen metsään ja koruttomaan mökkiin. Ja miten käykään. Viimeisessä kohtauksessa kirjakieltä puhuva ja vaatimattoman tuntuinen Koskinen nostaa vettä järvestä sangolla. Vie sangon pyöröhirsistä rakennettuun saunaan. Ottaa varmaan kunnon löylyt. Suomalainen mies kun on.
Samanlaisia kirjoituksia:
Minäkin tykkään Koskisen jutuista. Tuo harmaa Cosy on ehdottomasti haavelistallani. Oma-astiasto on ainoa joka ei oikein iskenyt. Harmi, että jäi dokkari katsomatta toistamiseen, vaikka luin siitä lehdestä!
Samaa mieltä: Koskinen on ihana! Hänen suunnittelmistaan tuotteista iskee suurin osa suoraan ja syvälle sydämeen
Haaveilen mustasta K-tuolista.
Koskisen työt ovat munkin makuun. Varsinkin K-tuoli on toivelistalla kärkipaikalla
@Anna: Cosyä olen myös itse himitellyt pitkään. Viime kesänä kävin kurkkimassa Skannossa. Silloin valaisin näytti livenä vähän kököltä. Ajattelin käydä tutkailemassa taas toistamiseen ja päättää sitten, mitä mieltä loppujen lopuksi olen.
@Funktionalisti: Joo, samat sanat. Tykkään oikeastaan kaikista hänen töistään!
@Anu: Kyllä vain!
Juuri vaatimattomuus ja nöyryys ovat arvokkaita luonteen piirteitä. Hänhän on jossain aikasemmassa dokumentissä todennut teollisen muotoilun olevan työtä siinä missä esim. maanviljelys, jota Karstulassa sinne jäädessään olisi varmaan tehnyt. Ja samassa valotti Block:in syntyä. On joo mukava mies ja ystävällinen. Joskus tuntui, että vauhti on liian kova. Kaikkea ei pidä tehdä mitä pyydetään. Siinä luovuus ja hulluus katoaa.
Tietääkö kukaan, minne katosi taannoin (ehkä 3v. sitten) pohjoisespan Iittalassa unique -päivillä myynnissä olleet lasimöhkäleet? Vieressä teksti: ”design Harri Koskinen”, mutta mitään suurempaa faktaa ei ollut. Ei edes priiffilappua. Esine muistutti hieman vapaa-aluetta, mutta enemmän kiven muotonen. Ja väreinä taisi olla vihertävä kirkas, siniharmaa ja rubiini. Jäi vaan ostamatta ja eipä ole poistunut ajatuksista….
@Jari: Nimenomaan, nöyryys on erittäin viehättävää. En osaa sanoa, mitä möhkäleet ovat. Pistä Koskiselle sähköpostia ja kysy
[...] mutta odotan samalla myös uutta. Sain läksiäislahjaksi maailman kauneimmat villatumput sekä ihastukseni Harri Koskisen Lantern-lyhdyn. Nöyrimmät kiitokset. Joo ja tiedän, että vastavaloon ei saa kuvata, mutta [...]