Eikö olekin upea? Minusta on. Taloa ympäröivä luonto on sekin kuin taideteos. Huomasin muuten, että taidan aloittaa asuntoesittelyt aina keittiöstä. Itselleni keittiö on aidosti kodin sydän. Suosikkihuoneeni. Jos sinne toisi vielä sängyn, jossa on untuvatäkit, kokonaisuudessa yhdistyisivät kaikki herkut.
Tämä on aika koskettava ja hauskakin. Jos katsot, niin katso rauhassa loppuun saakka. Näihin hienoihin videopätkiin on nyt törmännyt usein. Ja pakko ne on jakaa. Sisustusta taas seuraavaksi.
Eilen piti multitoimia, mutta Nelosen Top Design veikin kaiken huomion. Seurasitteko sarjan 1. tuotantokautta? Jos tykkäsitte siitä, myös tämä todnäk iskee.
Nyt jatkan itseni hemmottelua katsomalla ihanaisen Mikko Vesasen ja sen Jaanan InnoaRuutu.fi:stä. Mikko on suosikkini! Onneksi sivustolla on kuvia kohteista, niin voi katsoa sellaisen jakson, jonka sisustustyyli osuu omaan makuun.
En ole löytänyt fantsuja, uusia julisteita seinille. Etsintä on ollut pitkä, mutta ei kovin aktiivinen. PosterPleasen vanhat Suomi-kuvat miellyttävät silmää. Niissä on sama fiilis kuin seinäkalenterissamme. Kaikkein mieluiten ottaisin kuitenkin edelleen tämän tai näitä.
Harvoin olen ollut näin tyytyväinen itseeni – siis kun puhutaan ruuanlaitosta. Osasin entisenä kasvissyöjänä käsitellä punaista lihaa oikein. Tämä oli melko harvinainen kohtaaminen kokonaisten lihakönttien kanssa. Hyvä minä! Tämän itsekehun jälkeen itse asiaan.
Alkuruuaksi tarjoilin Jamie Oliverin sipulikeittoa. Kaarlo (3,5 vuotta) antoi palautteen keitosta oksentamalla ruokapöydässä. Olen aika urpo lasten kanssa. Aivan, lapset eivät tykkää sipulikeitosta. Padasta tuli onneksi mahtavaa, ja herkkusienet maistuivat myös pikkumiehelle. Ruoka valmistettiin Le Creuset -padassa.
Burgundinpata (n. 6 hengelle)
1 kg naudan sisäpaistia leikattuna reilun kokoisiksi kuutioiksi
vehnäjauhoja
70 g pekonia
1 iso silputtu sipuli
3 valkosipulin kynttä
voita
3 pieneksi kuutioitua porkkanaa
pala juuriselleriä kuutioituna
2 rkl härän fondia
4 dl vettä
3 dl punaviiniä
1 rkl soijaa
2-3 rkl tomaattipyreetä
3 laakerinlehteä
1 rkl sokeria
½ appelsiinin raastettu kuori
timjamia ja rosmariinia
200 g pieniä ruskistettuja herkkusieniä
3 rkl persiljasilppua
suolaa ja mustapippuria
Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen valmistusta. Leikkaa poikkisyin 3 x 3 sentin kuutioiksi. Kääntele lihakuutioita vehnäjauhoissa. Ruskista silputtu pekoni ja sipulit voissa. Nosta ne pataan. Käännä lieteen lisää tehoa ja lisää voita pannulle. Ruskista liha neljässä osassa nopeasti. Lisää lihakuutiot pataan.
Pyöräytä pannulla juureksia muutaman minuutin ajan ja lisää ne pataan mausteiden ja nesteiden kanssa. Kiehauta seos liedellä ja nosta pata uuniin. Anna olla uunissa 150 asteessa vähintään 3 tuntia. Puhdista ja puolita herkkusienet. Ruskista sienet voissa pannulla ja lisää pataan. Lisää persilja. Anna muhia vielä noin 15 minuuttia. Maista. Lisää tarvittaessa suolaa ja mustapippuria.
Kriittiset vaiheet Olivia-lehden mukaan
Liha ruskistetaan nopeasti. Siksi sen täytyy olla huoneenlämpöistä ja kuivaksi pyyhittyä. Jos pinta on kylmä ja märkä, se kuumenee hitaasti, lihasnesteet valuvat pannulle ja liha alkaa kiehua.
Jos käytät savipataa, liota sitä ensin kylmässä vedessä. Ruskista ainekset pannulla ja sekoita vasta padassa. Savipata laitetaan aina kylmään uuniin. Lisää haudutuksen aikana punaviiniä, lihalientä tai vettä niin että lihapalat jäävät pinnan alle (meillä oli Le Creuset ja kannen kanssa).
Yksinkertainen sisustusvinkki: Käy kukkakaupassa ja osta sieltä jotain. Koti tuntuu heti hieman erityiseltä. Eiliset vieraat toivat liljoja. Tuoksu on voimakas, mutta mieleinen.
Nyt on viikonloppu. Nauttikaa ja olkaa toisillenne kivoja. Aion ottaa päiväunet, juoda kaksi lasia viiniä ja nukkua lisää. En kaipaa nyt muuta. Tuon setin jälkeen pystyn ehkä itsekin olemaan taas mukava ihminen.
Ja äiti, jos luet tätä: anteeksi hermostumisesta puhelimessa.
Tämä on dynamiittia. Olen katsonyt videon ainakin 20 kertaa muutaman viikon aikana. Ex-pomoni tyttö voitti lokakuussa Pole Art 2009 -tankotanssikisan. Telinevoimistelua ikänsä harrastanut Oona on treenannut lajia vasta reilun vuoden. Aivan uskomatonta silti! Verratkaapa tätä siihen Talentin tsiguun.
Joka kerta menee ne kuuluisat kylmät väreet, kun tätä ihastelee. WOW!!! Miten joku kykenee tuollaiseen?
PS. Jos joku innostuu testaamaan lajia, Oona vetää tunteja omassa Gymicom-yrityksessään. Itse skippaan. Polvihan tuossa vääntyy.
Tämä on erään kodin julkinen ensiesittely! Kyseessä on 2h+k-blogia seuraavan Funktionalistin juuri valmistunut kivitalo, johon perhe on muuttanut vasta pari viikkoa sitten.
Tämä kirjoitus aloittakoon Kylässä-sarjan, jossa esitellään kavereideni ja kuten tässä tapauksessa toivottavasti myös teidän sisustusvinkkejä – pieniä ideoita, rakkaita huonekaluja tai vaikka kokonaisia tupia. Voit olla joko kommentoija tai bloggaaja. Jos olet siis kiinnostunut ns. vierasbloggaamisesta, pistä postia seuraavaan osoitteeseen: kaksihuonettajakeittio@gmail.com.
Mikäli teillä on jotain kysyttävää talosta (ja varmasti on), Funktionalisti on luvannut vastata kysymyksiinne kommenttien kautta. Näin hän kertoo upeasta kodistaan:
”Hetken mielijohteesta tapahtuneet tonttikaupat johtivat kolmihenkisen nuoren perheen rakentamispäätökseen Helsingin kehyskunnassa. Iso osa sisätöistä tehtiin itse, vaikkei aiempaa kokemusta rakennustöistä ollutkaan. Rankan rakennusvuoden jälkeen perhe nauttii funktionaalisen kivitalon tunnelmasta.”
Comfort food, comfort clothes. Se taitaa olla marraskuun teemani. Pitää olla lämmintä, ja kiristää ei saa. Olen itsekin hämmästynyt asuni värikylläisyydestä. Päällä on punaista! Alan ilmeisesti hiljalleen toipua musta-valkoinen-harmaa-vammastani.
PS. Kun ostin kuvassa näkyvän villapaidan Vallilan kipputorilta, stylisti Minttu Vesala letkautti naapuripöydästä, että neule päällä soi tämä biisi. Ok, ostan ajatuksen. Glögejähän tässä on jo lupa keitellä.